Kuorokoulun askelmerkit

Mikko Holopainen 7.3.2019
Kuorokoulut 2019 -hankkeen koordinaattori

Kuorokoulun askelmerkit

Tässä muistiossa on kuvattu aikataulua kuoronkoulun eri toimintojen suunnittelua ja toteuttamista varten. Kuorokoulun suunnittelu ei juuri poikkea kuoron omien harjoitusten suunnittelusta. Tarvitaan kouluttaja, harjoitustilat ja yleensä piano tai vastaava soitin. Se mikä on erilaista on tiedottaminen. Jos tavoitteena on uusien laulajien saaminen kuorokoulun kautta, on tehokas tiedottaminen välttämätöntä, jotta tavoitetaan potentiaaliset osallistujat. Erilaista on myös se, että osallistujien joukossa voi olla laulajia, joilla ei ole aiempaa kokemusta kuorosta. Tällöin koulutuksen pitää olla riittävän selkeää, on lähdettävä liikkeelle perusasioista.

Suunnitteluvaihe luo pohjan toiminnalle. Siinä voidaan erottaa seuraavia asioita: Järjestäjä, yhteistyökumppanit, kohderyhmä, tavoitteet, resurssit, toimitilat, kouluttaja(t), aikataulu, rahoitus, tiedotus, jatkotoimet kuorokoulun jälkeen. Koko kuorokoulun elinkaari on suunniteltava. Vanha viisaus on, että mitä paremmin suunniteltu, sen helpompi toteutus. Toisaalta suunnitelman on oltava joustava ja sitä on muutettava, jos käytännössä ilmenee tarvetta muutoksiin toteutusvaiheessa.

  1. Järjestäjä voi olla kuoroyhdistys tai muu organisaatio. Oletuksena tässä on, että kuoroyhdistys toimii järjestäjänä. Kuoron hallitus tekee päätöksen kuorokoulusta. Hallituksella saisi olla päätöstä tehdessään arvio rahoituksesta ja tavoitteista. Hallitus päättää siitä paljonko kuoro yhdistyksenä voi rahoittaa hanketta sekä hakeeko kuoroyhdistys avustusta esimerkiksi kunnalta tai muilta tahoilta ja onko sponsoreita.
  2. Yhteistyökumppaneita voivat olla esimerkiksi kansalaisopistot, kunnat, seurakunnat, Sulasol ja Sulasolin piiri, kuoroliitot ja niiden alueorganisaatiot, oppilaitokset. Kansalaisopisto voi järjestää tilat ja kouluttajan sekä huolehtia opiskelijoiden rekrytoinnista. Kuoron on myös itse markkinoitava kuorokoulua, jotta osallistujia saadaan mukaan. Seurakunta voi tarjota tilojaan kuorokoulun käyttöön ja auttaa tiedottamisessa. Sulasolin piiri voi hakea alueellista apurahaa jäsenjärjestöjensä kuorokoululle ja järjestää yhteisiä koulutustilaisuuksia. Erikoisliitto voi osallistua hankkeeseen.
  3. Kohderyhmä voi olla potentiaaliset uudet laulajat. Myös kuoron omat laulajat voivat kehittää taitojaan kuorokoulussa. Kohderyhmän valinta riippuu kuoron tilanteesta ja tarpeista – minkälaisia laulajia halutaan saada kuoroon ja onko omilla laulajilla koulutustarvetta ja motivaatiota. Pienellä paikkakunnalla mieskuoron voi olla hyvä tehdä yhteistyötä paikallisen naiskuoron kanssa, jotta saadaan riittävä suuri ryhmä koottua kuorokouluun.
  4. Tavoitteet voivat olla moninaisia. Kullakin kuorolla on omat lähtökohtansa, joiden pohjalta tavoitteet määritellään. Useilla mieskuoroilla on pulaa laulajista ja erityisesti nuorista miehistä, jolloin tärkeä tavoite on saada lisää laulajia kuoroon. Tavoite voi kuitenkin olla myös esimerkiksi perusmerkkilaulujen tai taitomerkkilaulujen oppiminen ja merkkien suorittaminen tai kuorolaisten osaamisen parantaminen joillain kuorolaulun osa-alueilla.
  5. Resurssit pitää arvioida. Kuoroyhdistys voi toteuttaa kuorokoulun itsenäisesti. Toisaalta yhteistyö voi olla tarpeen esimerkiksi rahoituksen saamiseksi tai kouluttajan hankkimiseksi. Kuorokoululle on hyödyllistä nimetä vastuuhenkilö/koordinaattori, joka huolehtii hankkeessa tarvittavan työryhmän kokoamisesta, käytännön järjestelyjen hoitamisesta.
  6. Toimitilat voivat olla kuoron omat harjoitustilat. Tarvittaessa tiloja voi saada yhteistyön kautta seurakunnilta. Kunnat vuokraavat koulutiloja suhteellisen edullisesti. Piano yleensä tarvitaan,
    mutta se voi olla myös kannettava sähköpiano. Muita tarvikkeita kuten fläppitauluja, tykkejä jne tarpeen mukaan.
  7. Kouluttaja(t) saadaan usein omasta organisaatiosta. Oma laulunjohtaja on ensisijainen vaihtoehto, jos hänellä on motivaatiota ja aikaa kuorokoululle. Etuna on se, että oma johtaja voi jo kuorokoulun aikana arvioida onko kuorokoululainen sopiva omaan kuoroon tai kenties johonkin muuhun kuoroon. Samalla hän voi kartoittaa jo tuolloin kuorosta kiinnostuneen laulajan äänialaa ja mahdollisesti pitää koelaulua. Tätä helpottaa, jos kuorokoulu tarjoaa laulajilleen myös yksilöohjausta kurssin aikana. Ulkopuolinen ohjaaja voidaan rekrytoida vetämään kuorokoulun jotain osa-aluetta tai jopa koko kuorokoulun. Tällöin saadaan monipuolista ohjausta, joka täydentää kuoron omaa koulutusta.
  8. Rahoitus kannattaa suunnitella siten, että se on riittävä ja etteivät osallistumismaksut nouse liian korkeiksi. Kymmenen oppituntia kestävä kuorokoulu tulee maksamaan tyypillisesti 600 – 1000 €. Kouluttajan palkkio on yleensä suurin menoerä. Apurahaa kannattaa hakea hyvissä ajoin esimerkiksi kunnalta tai säätiöiltä. Osallistumismaksu on hyvä pitää sillä tasolla, että se ei ole esteenä kuorokouluun hakeutumiselle. Noin 30 – 50 € on yleensä toiminut. Jos kuoro sijoittaa kuorokouluun yhdistyksen rahoja, ne tulevat melko pian takaisin jäsenmaksutuloina, kun uusia kuorolaisia saadaan mukaan toimintaan kuorokoulun avulla. Kuorokoulua varten voi yhdistys hakea opintotukea Opintokeskus Siviksestä. Tällöin edeltävänä syksynä on haettava opintojaksotunteja kuorokoulua varten. Sitten kuorokoulua toteutettaessa tehdään opintojaksohakemus kuorokoululle etukäteen ja raportoidaan toteutus opintojaksojen jälkeen. Kaikki tämä tehdään Sivisverkossa.
  9. Tehokas tiedottaminen on tässäkin asiassa avain hyvään tulokseen. Vaikka järjestettäisiin kuinka tasokas kuorokoulu, siitä ei ole hyötyä, jos ei saada osallistujia. Kaikki kanavat kannattaa käyttää: Erilaiset nettipohjaiset kanavat, meoninfot, oma kotisivu, radio, lehdet, julisteet, flyerit, karaokebaarit, puskaradiot, mitä vaan keksitään. On mentävä toreille ja kirkkojen oville jakamaan mainoksia kuorokoulusta. Huonoin vaihtoehto on, että järjestetään kansalaisopistossa kuorokoulu ja odotetaan, että opisto hommaa osallistujat – ei toimi yleensä. Tehokkaasti viesti menee perille, jos onnistutaan saamaan alueen päälehteen juttu kuorokoulusta kuvan kanssa – yleensä toimii hyvin. Tämänhän kaikki kuorot tietävät.
  10. Jatkotoimet kuorokoulun jälkeen on mietittävä. Kuorokouluun tulijat haluavat yleensä päästä kuoroon. Heitä kannattaa opastaa sellaiseen kuoroon, joka on heille sopiva sillä laulutaidolla ja niillä musiikkitaidoilla, jotka heillä on. Tällöin he löytävät sellaisen kuoron, jossa haluavat olla kenties pidempään. Kuorokoululle on huonoa mainosta, jos laulajalle ei kyetä ehdottamaan mitään vaihtoehtoa kuoroharrastuksen aloittamiselle tai jatkamiselle. Joskus kuorokoulu onnistuu niin hyvin, että saadaan isompi joukko uusia laulajia järjestävään kuoroon. Tällöin on kuorossa tarpeen pohtia niitä muutoksia, joita uusien laulajien joukko kuorolle aiheuttaa. Tämä onkin sitten jo muutosjohtamista.
  11. Aikataulu (kts. alta): Esimerkkiaikataulu on laadittu siten, että kuorokoulun toteutus on syys-lokakuussa.

Opiskeluaineistoa kuorokoulun käyttöön

a) Pieni kuoro-opas, Eva Törnqvist Nyman. Tämä pieni ruotsalainen suomennettu vihkonen soveltuu annettavaksi jokaiselle kuorokoululaiselle. Se toimii aloittelijan oppaana kuorolauluun. Siinä on perustietoa äänenkäytöstä, nuoteista, rytmiikasta, musiikkisanastosta. Hinta n 7 €. Saatavana LK-kirjat/lasten keskus kirjapaja.fi, puh 09 6877 4530


b) A bocca chiusa. Opas nuoteista laulamiseen kuorolaulajille. Leena Marila, Timo Salo. STMmusiikki, Tampere 2005. Tämän erinomaisen kuoro-oppaan painos on loppu, joten sitä saa esimerkiksi kirjastoista. Tästä löytyy harjoituksia nuottien lukuun, säveltapailuun, rytmin harjoitteluun ja siinä on harjoitteluun sopivia esimerkkilauluja sekakuorolle.


c) Lue laulaen. Nuotinlukopas. Satu Simola. Sulasol, Helsinki 2014 (S1980 ja S1980M). Sisältää nuotinlukuharjoituksia. Erikseen vihkot G ja F avaimille. Myy Sulasolin nuottikauppa.


d) kuorokoulu.com on Jaana Turusen ylläpitämä blogi, jossa on aineistoa kuorokoulusta.

Kuorokoulu aikataulu (esimerkki)

Esimerkkikuorokoulu toteutetaan syksyllä. Suunnittelu alkaa edellisenä syksynä.

  • marraskuu: Päätös kuorokoulusta
  • marraskuu: Kuorokoulutunnit ilmoitetaan opintojaksona Sivisverkossa
  • tammikuu: Rahoituspäätös yhdistyksessä (esimerkki). Yhdistys 200€, osallistumismaksut 300€, Sivistuki 200€, apuraha 300€, Yhteensä 1000€
  • tammikuu: Apurahahakemus (esim. kunnat, maakuntarahastot)
  • tammikuu: Valitaan hankkeen koordinaattori, joka kokoaa tarvittaessa työryhmän ja etsii yhteistyötahot
  • helmikuu: Tilavaraukset
  • helmikuu: Päätetään tavoite: Uusia laulajia kuoroon. (esimerkiksi) ja ryhmäkoko
  • maaliskuu: Valitaan kouluttaja(t) ja sovitaan palkkioista kouluttajalle
  • huhtikuu: Tiedottamisen suunnitelma, esite, tiedote, juliste, flyerit, some, mainokset. niiden laatiminen ja painatus/tulostus
  • toukokuu: Yhteisneuvottelu suunnittelijoiden, kouluttajan ja tarvittaessa yhteistyötahojen kanssa
  • toukokuu: Tiedottaminen alkaa. Suunnitellaan mediatiedotteet, radio, lehtijutut, tietoiskut. Pyydetään kuorolaisia jakamaan flyereita ja infoa SoMessa.
  • heinä – elokuu: Täysimittainen tiedotus eri medioissa
  • elokuu: Hakuaika kuorokouluun päättyy
  • syys- lokakuu: Kuorokoulu toteutetaan
  • Osallistujien joukosta etsitään ne, jotka haluavat kuoroon. Etsitään heille sopivat kuorot.
  • Opintojakso raportoidaan Sivisverkkoon
  • Uusien kuorolaisten opastaminen kuoroissa

Mistä apurahaa?